TASAN KUUSI VUOTTA SITTEN...

Pääsiäisenä vuonna 2007 tapahtui elämässäni jotain mullistavaa...Ystäväni Jontte lähestyi 50 vuoden ikää ja sain idean että hänet pitää kipata Ambomaalle, jonne Hankelan pariskunta oli juuri asettunut työhön. Hankelan Jussi, Jontte ja minä olimme olleet yhdessä vetämässä miestenpäiviä Päiväkummussa muutamia kertoja. Ajatukseni oli "kaapata" Jontte aamulla kotoaan ja viedä lentokentälle. Tiesin että rokotukset olivat voimassa. Olis sopinut asian Jonten vaimon ja työnantajan kanssa...No, kahdestaanhan emme matkaan lähteneet vaan loppujen lopuksi meitä oli 19 hengen ryhmä. Ilmoitin asian Jontelle Kummun joulujuhlassa ja pääsin yllättämään, asia ei ollut vuotanut hänen tiedokseen.

Niin sitten saavuimme Ambomaalle. Pääsiäislauantaina nautimme Jonten syntymäpäivävuohen, jonka päivänsankari teurasti melkein itse.

Juuri tällä reissulla sait kutsut tulla työhön Ambomaalle. Tapasin kirkon pääsihteerin, Eliakim Shaanikan ja hän kysyi voisinko tulla elvyttämään Onandjokwen sairaalan silmäklinikan toimintaa. Siitä kaikki alkoi. Muutaman kuukauden kuluttua palasin Namibiaan ja työt alkoivat. Nyt on jo seitsemäs vuosi alullaan.

 

Ylemmässä kuvassa silmälääkäri Erastus tutkimassa potilasta. Tuolloin klinikka oli iso yhtenäinen tila jossa potilaat odottivat ja saivat hoidon. Remontin yhteydessä jaoimme tilan pienempiin yksiköihin ja rakensimme myös optisen osaston jossa valmistetaan yksilöllisiä silmälaseja näöntarkastuksen perusteella. Henkiläökunta koulutettiin itse.

 

Tapasin Riitan, tulevan vaimoni heinäkuussa 2009. Siitä alkoi uhdikas yhdessäolo ja jo seitsemän kuukauden kuluttua olimme naimisissa. Riitta lähti mukaan Ambomaalle ja on siitä lähtien työskennellyt kirkon ompelimossa suunnittelijana ja työnohjaajana

 

Ompelimossa työskentelee Wilhelmina, Selma, Riitta ja Elina. He valmistavat sekä kirkon työntekijöiden virka-asuja että Africa Fashion mallistoa Suomen markkinoille. Näin hankitaan varoja työhön.

 

Kaksi kertaa vuodessa matkaamme kotimaahan seurakuntakierroksille. Vuoteen 2011 saakka olin vetämässä miestenpäiviä. Sitten se homma kohdaltani loppui. Jäi monia hyviä muistoja

Vanhat kaverit tapasivat pitkästä aikaa Päiväkummun miestenpäivillä. Kalevi Lehtinen ja isäni Tauno muistelivat vanhoja aikoja ja totesivat erotessaan: jos ellemme enää tapaa täällä maan päällä niin sitten kerran Taivaassa. Kalevi sai kohta kutsun iäisyyteen. Siunaamme hänen muistoaan.

 

Aika kului ja toi mukanaan uusia tehtäviä. Kalevin oli tarkoitus tulla Leena-vaimonsa kanssa Ambomaalle jatkamaan evankeliointikurssien sarjaa. Toisin kuitenkin kävi. Hän sai kutsun Taivaan kotiin mutta kerkisi kouluttaa jatkajan työlleen. TM Mari Mutanen piti kaksi kurssia kirkon papeille Engelan seurakuntaopistolla. Mukana kouluttamassa oli myös mm. pastorit Absalom Hasheela, Paulus Heita ja Paul Muha sekä sujuvaa suomea puhuva, enkeli ihmisen muodossa, Aune Shilongo.

Miestenpäivät Engelassa. Tatekulu Raimo Holopainen, joka on tehnyt elämäntyönsä Ambomaalla saapui avuksemme Helka-vaimonsa kanssa alkuvuodesta 2012. He pitivät aurinkouunikursseja. Kuvassa Raimo opettaa miestenpäivien ukoille uuninteon taitoja.

 

Viimevuoden pääsiäisen aikoihin saimme uuden perheenjäsenen. Sylvia, 7-vuotiaana täysorvoksi jäänyt tyttö muutti kotiimme. Elämä muuttui meillä kaikilla.

Nuori neiti on juuri saanut uuden kodin.

 

Tässä talossa Sylvia asui yhdessä serkkujensa kanssa Ongwedivassa. Karmea läävä!

Sylvian sukulaisia. Isoäiti yritti parhaansa mukaan auttaa Sylviaa. Eräs toinen sukulainen teki parheensa estääkseen kaiken avun...

 

Työt jatkuvat Ambomaalla. Uusin haaste on Namibian ev.lut.korkon läntisen hiippakunnan diakonien ja diakonissojen täydennyskoulutus, jonka toteuttajaksi Afrikan Risti on kutsuttu. Työ on jo alkanut koordinointiseminaareilla Ongwedivan vanhalla lähetysasemalla. Diakoniajohtaja Titus Mbango saapuu Suomeen toukokuun puolivälissä tutustumaan suomalaiseen diakoniatyöhön. Varsinainen työ alkaa ensivuoden (2014) alussa. Diakoni Helena Mattinen on valittu Afrikan Ristin lähetiksi toteuttamaan koulutusta.

 

Silmäklinikalla alkaa olla aika tehdä uudistuksia. Hiomakone pitäisi uusia ja muitakin laitteita olisi hankittava. Saimme juuri pohjanmaalta lahjoituksena joitakin laitteita ja eräs hollantilainen silmäkirurgisia laitteita valmistava yhtiö on tarjoutunut tekemään lahjoituksen laitteiden muodossa. Odotamme näiden lupausten täyttymistä.

Kaihileikkaukset ovat olleet keskeytyksissä jo pitkään juuri vanhentuneen laitekannan vuoksi.

Mutta niin kauan kuin on elämää on toivoa.

 

AKTIO AMBOMAA.

Vuoden 2014 maalis-huhtikuun vaihteessa Afrikan Risti järjestää yhdessä ELCIN:in (Namibian ev.lut.kirkko) kanssa suuren evankeliointiaktion. Pekka Simojoki ja Et Cetera-kuoro sekä evankelistat Ilkka Puhakka ja Seppo Niemeläinen ovat mukana.. Järjestämme yhteistyössä Koonono-matkojen (www.koonono.com) kanssa Aktio.matkan. Siitä lisätietoa www.okumona.fi.

 

 

 

Suru-uutinen saapui klinikalle viime viikolla. Juuri eläkkeelle jäänyt klinikan pitkäaikainen sairaanhoitaja Meme Maria sai kutsun iäisyyteen. Siunaamme hänen muistoaan.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 



ITSETUTKISTELUN AIKA...

Hyvät ystävät. En ole tajunnut omaa virhettäni, eli sitä etteivät kaikki ole Faceboolissa. Olen kyllä lähettänyt jäsenkirjeitä mutta nyt on tullut aika jatkaa blogilirjoituksia myös www.okumona.fi -sivulla. Kiitos palautteesta, joka avasi silmäni! Seuratkaa siis taas tätä blogia!

SIIRRY SIVULLE  www.facebook.com/okumona. Siellä voit lukea liki päivittäin uusia kuulumisia ja katsella kuvia Afrikan Ristin työstä Namibiassa ja kotimaassa.
Vaikka et muuten olisikaan Facebookissa, rekisteröidy, niin pysyt ajan tasalla. Facebook on tähän blogiin verrattuna paljon monipuolisempi foorumi asioiden esilläpitoon!

ILOA JA RIEMUA

Kesä meni joutuin. Saimme olla mukana luomassa uudenlaistakin lähetystoimintaa. Kesämme alkoi kaikille kristillisille lähetysjärjestöille avoimella TAIVAS RAJANA -tapahtumalla Vampulassa Tuulikki Vampulan lentokentällä. Mukana oli useita kirkon lähetysjärjestöjä, Vapaakirkko, Helluntaiseurakunta ja monia muita järjestöjä. Iloitsimme huomatessamme että yhteistyö on mahdollista kun sitä tehdään rukouksen hengessä. Tapahtuman kruunasi Pekka Simojoen Ambomaa-konsertti.Tulemme jatkamaan työtä kristillisten järjestöjen yhteistyön edistämiseksi. Siihen meillä on kutsu Jumalalta!

Taivas Rajana -tapahtumien keskeisenä osana on SLUMMIBASAARI, joka voidaan siirtää paikkakunnalta toiselle. Slummihökkeleissä eri järjestötö voivat esitellä omaa toimintaansa ja myydä tuotteitaan toimintansa tukemiseksi. Oli ilo huomata että kertaakaan ei tullut itse tapahtumissa esille minkäänlaista kateutta tai kuppikuntalaisuutta. Meidän tulee toimia Raamatun ohjeen mukaisesti."Toinen toistenne kunnioittamisessa kilpailkaa keskenänne".

Afrikan Risti on nyt myös Facebookissa. Kurkatkaapa ja seuratkaa sivustoa Afrikan Risti ry/Okumona. Siellä liki päivittäin uutta juttua ja kuvia.

Tällä kertaa kirjoitan näin lyhyesti. Olen silmäklinikalla. Piha ja odotushuone täynnä mustia vähänäköisiä ystäviä. Taidan aloittaa päivän ihan vaan näön vuoksi!

 

P.S. Palaamme kotimaahan pariksi kuukaudeksi marraskuun puolivälissä. Mukanamme tulee j.H.s. ambotyttäremme Sylvia, jota voitte tavata lähetystilaisuuksissamme. Paikkakunnat näette www.okumona.fi "kalenteri".

KESÄN KUULUMISIA

Pikkupoikana kesät kestivät paljon pitempään kuin nyt liki 6-kymppisenä. Johtuikohan se siitä että silloin osasin elää paremmin nykyhetkessä. Tulevasta ei niinkään ollut huolta, tärkeintä oli että juuri nyt oli mukavaa. Tätä tässä hetkessä elämistä olen saanut opetella uudestaan viime vuosina. Monien vaikeiden vaiheiden kautta Jumala on johdattanut minut tähän hetkeen, jolloin saan palvella Häntä! Tämä kesä on Riitalle ja minulle erilainen kuin muutamat tätä ennen.  Lähetystilaisuuksia järjestämme tänä kesänä paljon vähemmän kuin aiempina kesinä. Tämä siksi että jalkavaivani pitävät ukkoa aloillaan ja nöyränä. Olemme iloisia että useat seurakunnat ovat pyytäneet meitä pitämään lähetystunteja ripareille. Tulevanakin tiistaina olemme menossa kahdelle riparille. Kerromme aina ensin kirkon virallisista lähetysjärjestöistä ja seurakunnan nimikkoläheteistä ja sitten omasta työstämme Ambomaalla. Riitta teettää nuorilla ripaririipukset muistoksi. Nämä tilanteet ovat oivallisia mahdollisuuksia kertoa Jumalan rakkaudesta ja uskon tärkeydestä. Usein syntyy keskusteluita riparilaisten kanssa. Toivomme että mahdollisimman moni löytäisi tämän työn kautta yhteyden Jumalaan.
Olemme iloisia niin monien ystävien tuesta ja yhteydestä. Erityisesti olemme saaneet osaksemme siunausta "vanhojen Ambomaan lähettien" Raimo Holopaisen ja vaimonsa Helkan ystävyydestä. Vierailemme heillä Varkaudessa aina kun vain vähänkin yhteistä aikaa löytyy. Niin tänäkin kesänä. Raimolta saimme monia hyviä neuvoja ja ohjeita työhömme Namibiassa. Helka jaksaa myös kannustaa ja hänen erikoisuutensa ovat maittavat ateriat ja leivonnaiset. Raimon sisar on nimeltään Riitta, joten Ambokäytännön mukaan meidänkin Riitta on hänen sisarensa...ja saman kaavan mukaan Raimo on minun lankoni. Näin se menee.

HELKA, RAIMO JA RIITTA

TATEKULU RAIMO

Olimme juhannuksena Parikkalassa Oronmyllyllä. Väkeä oli satamäärin ja iloitsimme uskovien yhteydestä. Saimme hurjasti apua slummin pystyttämisessä ja purkamisessa. Koimme jälleen olevamme oikealla asialla: kristittyjen yhteinen toiminta tuo Taivaankin lähemmäs maata.

Olemme olleet myös muutamissa toritapahtumissa. Jesus Cafe on yhdistys joka painattaa ja jakaa hengellisiä traktaatteja. Saimme niitä laatikollisen ja nyt jaamme niitä toreilla ja turuilla. Näin saamme olla mukana myös sisälähetystyössä kotimaassamme.

OKUMONA SLUMMIBASAARI

Odotamme kovasti elokuun 14. päivää, jolloin lennämme takaisin Namibiaan. Sitä ennen on vielä muutama seurakuntatapahtuma. Namibiassa meitä odottaa monet tehtävät ja uusienkin haasteiden valmistelu. Aurinkouunien valmistus jatkuu samoin kuin muutkin työpajat, Onandjokwen sairaalassa ja Olukondassa. Loppuvuosi tuo meille paljon uutta Ambomaalla. Rukoilkaa meille voimia ja terveyttä, jotta voimme toteuttaa Jumalan meille antamat tehtävät. Rukoillaan myös yhteisymmärrystä ja uskovien yhteyttä kollegojen kesken!

TAIVAS RAJANA

Tuulikki Vampulan lentokenttä Vampulassa keskiviikkoaamuna klo 9.00: Lukuisa joukko Huittislaisia lähetysaktiiveja kokoontuu Taivas Rajana-tapahtuman pystytystalkoisiin kauppaneuvos Leevi K. Laitisen yksityiselle lentokentälle. Urakka on iso: tarkoituksena on pystyttää lentokonehalliin SLUMMI, jonka hökkeleistä tulee eri lähetysjärjestöjen ja muidenkin lähetystyötä tekevien ja tukevien toimijoiden myyntipaikkoja lauantain tapahtumaan. Työä riittää lauantaiaamuun asti...Kun yleisö saapuu paikalle aamu-kymmeneltä on halli saanut uuden ilmeen: pahvi- ja muoviseinäisten hökkeleiden kyltaistä voi lukea mm. "KYLVÄJÄ" , "HUITTISTEN KIRJAKAUPPA" , "AFRIKAN RISTI" , "OLAVIN SAVUT" , "SLEY" , "HILKAN KIRPPIS" , "VAPAAKIRKKO" , "PIPLIA-SEURA" , "OKUMONA-KIRPPIS" , "HUITTISTEN HELLUNTAISEURAKUNTA" , "SANANSAATTAJAT" , "LA ROCA" , " INTIA AGAPE" "SPR" , "VOHVELIBAARI", "GRILLI" , "LÄHETYSKAHVIO" , "GOSPEL RIDERS" ,ym. Kristikansa oli ottanut kutsun vastaan. Haluttiin osoittaa maailmalle että yhteistyö kristillisten järjestöjen välillä on mahdollista kun tajutaan lähtökohta: "Menkää kaikkeen maailmaan..." Järjestäjäjät, Huittisten srk., Vampulan kappelisrk ja lähetysyhdistys Afrikan Risti ry eivät perineet osallistumismaksuakaan...yhteinen tehtävä oli tärkein.
Mukaan oli haluttu useita muitakin kristillisiä järjestöjä, ketään ei haluttu sulkea pois. Tila asetti kuitenkin omat rajoituksensa. Ensi vuonna meitä toivottavasti on monta lisää!

Päivän ohjelma oli monipuolinen. Lähetysjärjestöt esittelivät toimintaansa, trubaduuri Samuli Saarinen esiintyi useaan otteeseen päivän aikaan. Tikkakisa oteltiin kolmessa sarjassa. Gospel Riders, kristillinen moottoripyöräkerho päräytti paikalle kovaäänisine pyörineen kertomaan Jumalan suurista teoista. Pienkoneita, jokunen helikopteri ja muitakin omituisia laitteita nähtiin. Kansan Raamattuseuran evp. rovasti Jorma Kalajoki antoi taukotuvassa kahteen otteeseen Raamattuopetusta. Vanha ystävämme Marjatta Järvinen Paimiosta lausui runoja Runokahviossa. Piplia-sauran kaksi intialaista Raamatunkääntäjää kertoivat mielenkiintoisesti työstään hindujen keskellä. Africa-Fashion muotinäytös sai yleisön ulvomaan ja taputtamaan juuri ennen forssalaisen Candela-kuoron esityksiä. Jumala oli selvästi puikoissa!

Neljältä alkoi varsinainen yleisöryntäys kun oma ripari"pikkuiseni" Pekka Simojoki aloitti "Auta Namibiaa näkemään" -konsertin. Tupa oli tupaten täynnä! Pekka on jo usean vuoden ajan ollut mukana kantavana voimana Ambomaan työssämme. Hänen kanssaan olemme kiertäneet ja tulemme varmaan edelleen kiertämään Suomea kerätessämme varoja Afrikan Ristin Ambomaan Okumona-silmäklinikalle Onandjokwen sairaalassa. Kiitos Pekka...näin jo Päiväkummun riparilla että sinussa on ainesta..!

Kauppaneuvos Leevi Laitinen on muuten siunattu mies. Hän on käynyt kovan koulun elämässään mutta nyt hän antaa auliisti apuaan esim. tällaisten tapahtumien järjestelyihin antamalla kokonaisen lentokentän käyttöömme. Voin vakuuttaa että kyseessä ei ole mikä tahansa korpikenttä. Kaikki on otettu siellä huomioon. Esim. Riitta ja minä yövyimme "saunamökissä" tekolammen rannalla. Varustelutasosta kertoo jotain se että pesuhuoneessa oli mm. iso laatikollinen pesusieniä ja litrakaupalla shampoita ja muita pesulitkuja ohikulkijoiden, kentällä yöpyvien lentoharrastajien tai muuten vaan taivaallisia havittelevien kulkijoiden käyttöön. Veljemme Leevi on antanut sydämensä Jumalalle ja ystävilleen!

Kiitos vielä kerran mukana olleille. Tulemme edelleen kehittämään tapahtumaa tulevien vuosien varalle saamamme palautteen mukaisesti.

RIITTA RASKAANA...

Rakkaat ystavat, meme Riitalle on tapahtunut ihme! Han on juuri saanut tyttaren. Ei ehka ihan tavallisesti...tytar nimittain oli jo syntyessaan 17-vuotias...Nain aloitti rovasti Aino Jumalanpalveluksen Onandjokwen sairaalan kirkossa viime sunnuntaina esitellessaan uuden perheenjasenemme, Sylvian. Tassa vaiheessa kerrottakoon etta tietokoneemme lahenee loppuaan ja mm. ylapilkulliset kirjaimet ovat havinneet, siksi tama outo sanamuoto.

Meille on todella tapahtunut kummia. Ensin sielunvihollinen hyokkasi meita vastaan muutamien n.s. ystavien kautta yrittaen musertaa meidat maan rakoon. Tama oli taas sita perkeleen aktivitoitumista ennen Jumalan toimintaa...kohta tapahtui kummia...

Pari kuukautta sitten silmaklinikalle tuli nuori neito, Sylvia. Nyt kertomaani tarinaan minulla on Sylvian lupa.    Sylvia syntyi pienessa puskakylassa Ambomaalla vuonna 1995. Kohta syntyman jalkeen hanet annettiin isoaidin kasvatettavaksi. Sitten alkoi varsinainen muuttorumba. Sylviaa heiteltiin sukulaiselta toiselle. Lastensuojeluviranomaisten lausunnon mukaan hanta pahoinpideltiin jokaisessa sijoituspaikassa. Eno halusi lahettaa hanet 5.vuotiaana aasipaimeneksi. Sylvia ei osannut paimentaa ja pelkasi eika halunnut lahtea. Sen seurauksena eno hakkasi hanet kepilla ja mm oikea silma vaurioitui ja menetti nakokyvyn. Sen jalkeen han omin avuin meni sairaalaan mutta silmaa ei voitu enaa pelastaa. Monien nalkaisten vuosien ja monien pahoinpitelyiden jalkeen Sylvia tuli hoidattamaan silmaansa meidan klinikallemme mukanaan kirje lastensuojeluviranomaisilta. Kirjeessa kerrottiin etta Sylvia on taysorpo ja ilman pieniontakaan tukea. Itse han kertoi tottuneensa nalkaan koska ruokaa ei ollut. Nyt han asui karmeassa, haisevassa talossa kahden ala=ikaisen serkkunsa kanssa. Tytto oli laiha kuin hernekeppi. Lupasin lastensuojeluviranomaisille kaiken optisen avun ilmaiseksi. Teimme hanelle harjoituslasit ja sovimma seuranta-ajan kuukauden kuluttua.

Olin jo unohtanut koko tyton, kun han tuli seutrantatutkimukseen. Paatimme tehda hanelle lopulliset lasit. Salom alkoi hioa linsseja, Sylvia odotti odotushuoneessa. Itse olin omassa huoneessani. Sitten tapahtui kummia...Jumala a'ski minun katsomaan odotushuoneeseen ja sanoi etta tuossa on tytarenne! Sanoma oli niin vahva etten voinut muuta kuin soittaa Riitalle, joka oli parhaillaan omassa tyopajassaan sairaalalla. Kysyin, muistatko sen tyton, josta kerroin kuukausi sitten. Riitta muisti. Kerroin etta sain kehoituksen alkaa tukea hanta jollain tavalla. Riitta oli heti samaa mielta. Han tuli klinikalle ja sitten me kaikkim itkimme. Uusi perheenjasen oli syntynyt! Asiat alkoivat edeta. Ensin paikallinen lastensuojeluviranomainen sanoi etta voimme saada nopeasti huoltajuusoikeuden ja juttu kasiteltaisiin tuomioistuimessa saman tien. Sitten tuli pulma. Tyo- ja oleskelulupamme ovat katkolla elokuun lopussa. Uudet ovat toki prosessissa, mutta ilman jatkoa huoltajuus viivastyisi. No, eipa mitaan, Jumalalla oli toinen suunnitelma. Tanaan olimme jalleen lastensuojerluviranomaisen toimistossa ja saimme paatoksen jonka mukaa Sylvian virallinen asuinosoite on hyvan ystavamme, namibialaisen naisen kotona ja taloudellinen vastuu on meilla. Olemme saaneet sisaren Sallalle ja Katjalle! Seka Riitan ja minun etta Sylvian elama muuttui hetkessa. Kolme viikkoa sitten emme edes tunteneet Sylviaa...nyt olemme perhe! Jos joku teista taman lukijoista ei viela usko Jumalaan, nyt on aika tarkistaa asennettaan! Kannattaa olla Jumalan joukoissa. Anything blessfull may happen!