PERHEENLISÄYSTÄ...

Olemme ylpeitä viimeisimmästä perheenlisäyksestä joka ilmaantui musta-valkoisena iloksemme viime viikonloppuna. Olimme hartaalla innolla seuranneet tilanteen kehittymistä takapihallamme ja sitten se suuri hetki koitti; 11 untuvikkoa, kotikanamme poikasta kuoriutui päivänvaloon lauantaina. Kaksi niistä on vaaleaa ja koput yhdeksän sysimustaa. Emo alkoi hermostua vuorokautta ennen kuoriutumista ja on edelleen äreenä jos poikasia lähestyy. Heti kuoriutumiosen jälkeen koko porukka lähti tutkimusmatkalle tontillemme. Illan suussa karavaani palasi pesälleen. Aloimme heti ruokkia niitä ja nyt koko konkkaronkka on jo asettunut taloksi. Mukava niitä on seurata!

Pihamiehemme Gospert ja Moses tekivät ison pihansiivousurakan. Tontti on turhan suuri ja niinpä päätimme aidata siitä osan. Käytössämme on riittävästi hiekalle kuokittua tilaa ja aidan takana, missä kasvaa ruohoa, on päivittäin mulli- ja pässilaumoja, joskun myös aaseja. Käyttöpiha pitää olla hiekalla käärmeiden ja skorpioonien vuoksi. Nytkin perältä löytyi kaunis keltakuvioinen käärme, jonka pojat hävittivät. Harmittaa kun en kerinnyt pelastamaan sen nahkaa, siitä olisi tullut upea koriste seinälle.

Ilmat täällä on juuri nyt sietämättömän kuumat. Alue on tasaista hiekka-ja ruohosavannia, jossa tuskin koskaan tuulee tähän aikaan vuodesta. Eilen oli koko päivän sähköt poikki ja ilmastointiin tottuneina olimme tosi kovilla. No, kovilla ja kovilla; eipä ollut entisajan läheteillä ilmastointeja lainkaan ja pärjäsivät hyvin - tässä kannattais paljoo valittaa, vapaaehtoisestihan tänne on tultu!

Mari on jälleen keikalla. Tällä kertaa Onyanyan seurakunnassa. Ensimmäinen viikko on koulutusta ja toinen viikko puskaevankeliointia yhdessä seurakunnan pastorin kanssa. Myös tänne Onandjokwen sairaalalle ollaan touhuamassa evankeliointikurssia. Maria pyydettiin sinne opettajaksi...Kiitos Herralle, ettei työ ja aika täällä ole mennyt hukkaan.

Palaamme Riitan kanssa kotimaahan marraskuun ekan viikon lopulla. Mari jää tänne vielä marraskuun loppuunn asti ja Anna-Maija saapuu joulukuulla pariksi kuukaudeksi hoitelemaan klinikan potilaita. Itse palaamme tänne helmikuun alkupuolella, Mari toivottavasti kohta perässä..!

Marras-tammikuun kiertelemme jälleen Suomen seurakunnissa. Tulkaa mukaan tapahtumiin. Kotisivujen "kalenteri" kertoo missä mennään. Uusia paikkakuntia tulee jatkuvasti lisää!

Afrikan Ristin jäsenmäärä kasvaa luonnollista tietä jatkuvasti. Emme ole erityisesti edes kampanjoineet uusien jäsenten hankkimiseksi, mutta koko ajan tulee uusia halukkaita. Jokainen, joka kokee lähetystyön tärkeäksi ja haluaa olla siinä mukana, on tervetullut. Opilliset kysymykset ovat "kiellettyjen" listalla, keskitymme oleellisimpaan eli sielujen pelastukseen lähetyskäskyn hengessä sekä kotimaassa että täällä Afrikassa. Emme kilpaile muiden lähetysjärjestöjen kanssa, emme, vaan olemme hyvinkin yhteistyöhakuisia. Tehtävät on moninaiset ja yhteistyö on voimaa!

Maaliskuussa järjestämme jo kolmasnnen OKUMONA-matkan Namibiaan. Vanha Ambomaan konkari, Raimo Holopainen on oppaana ja itse toimin autonkuljettajana sekä Riitan kanssa vuorotellen matkanjohtajana. Jokunen paikka on vielä vapaana. Matkan valmisteluissa tulee olemaan mukana Koonono-matkat/Stefan Erikson. Matka toteutetaan mahdollisimman pitkälle omatoimiperiaatteelle mm. ruokailujen suhteen, joten saamme hinnan kohtuulliseksi. Kiinnostuneet voivat ottaa yhteyttä timo.lappalainen@okumona.fi.

Kiitos Ystävät tuestanne. Tpoivottavasti tapaamme monia teistä vuodenvaihteessa. Laittakaa sanaa kiertämään toiminnastamme. Kotisivujen kautta tieto kulkee. Olkaa siunatus tilas!

AFRICA BASAARI

Engelan evankeliointikoulutus on pidetty. Mari kirjoittaa Windhoekista palattuaan kokemuksistaan tässä blogissa.

Olemme ahkeroineet Oniipan Africa-Basaarin (Elcin Shop) kimpussa. Saimme sen valmiiksi ja avattua juuri ennen Onandjokwen sairaalan 100-vuotisjuhlia. Rakensimme ompelimon yhteyteen ambo-talon sisätiloihin! Kaksi ruohokattoista majaa ja graalit antavat aidon tuntuisen vaikutelman. Majat ovat täynnä myytäviä tuotteita; laukkuja, patalappuja, toaletlaukkuja, kortteja, kaitaliinoja ja ties mitä. Myös vaatemallisto on esillä omassa rekissään.

Myymälän pystyttäminen oli lopulta kova homma vaikka apunamme olikin useita mustia ystäviä. Nyt se on valmis ja toivottavasti myös paikalliset ihmiset löytävät sen. Myymälän koko tuotto menee suoraan kirkon kassaan. Afrikan Risti kustansi remontin ja mittavan alkuvaraston. Suomalaisia juhlavieraita kävi sankion joukoin ostoksilla. Kiitos teille tuesta!

Olemme saaneet syvästä väsymyksestä huolimatta olla mukana Jumalan uusissa suunnitelmissa. Engelan kurssi poiki hyvät suhteet srk-opiston väkeen ja niinpä siellä vietetään ensi vuonna huhtikuussa ensimmäisen MIESTENPÄIVÄT! Raimo Holopainen, joka on täällä silloin keikalla Helkansa kanssa, lupautui yhdeksi vetäjistä. Raimohan on oppaana myös OKUMONA-matkalla, joka suuntaa kohti Namibiaa noin 10. päivän maaliskuuta tietämillä. Muutama paikka lienee vielä vapaana.

Marin työ täällä on kantanut hedelmää ja uusia haasteita myös hänelle heitellään koko ajan. Emme me itse ole olleet häntä tänne houkuttelemassa, kyllä Jumalalla on ollut selkeä suunnitelma Marin ja Namibian varalle jo vuosia. Nyt sillä saralla menee kovaa! Rukoillaan edelleen Jumalan johdatusta Marin elämään ja tulevaisuuteen.

Olemme Riitan kanssa rättipoikki väsymyksestä. Rukoilkaa että Herra antaisi voimia ja että Hän helpottaisi kovia hermosärkyjäni jaloissa. Ei minusta ole enää vähänkään fyysisen työn tekijäksi mutta Jumala on osoittanut minulle uusia haasteita. Saan käyttää luovuuttani ja ideointikykyäni Hänen kunniakseen vaikka liikkuminen on usein vaikeaa.

Ensi viikonloppuna pakkaamme Ambo-Volkkarin ja suuntaamme Riitan kanssa villieläinten pariin Etoshalle katselemaan leijonia, sarvikuonoja, seeproja, kirahveja ja ties mitä Afrikan ihmeitä. Volkkari muuttuu viikonlopun ajaksi kodiksemme: sinne laitetaan makuutilat ja sisustetaan muutenkin lomakodiksi. Elämä on ihanaa!

AMBO-VOLKKARI

Nyt se on sit totta: Ambo-Volkkari seistä jököttää pihassa odottamassa seuraavaa keikkaa. Se on käynyt jo muutaman kerran Engelassa. Sillä on jettu monta heinäpaalia ja paljon puutavaraa myymälän rakennustyömaalle.
Ambo-Volkkari on hyvin vanha ja mielestäni niin ruma että se on liki kaunis. Kuvitelkaa; vanha oranssi Transportteri, joka on ensin kokenut Suomen kipakat pakkaset Postin palveluksessa ja sitten se on palvellut toistakymmenta vuotta Ambomaan tulisissa helteissä. Kyllä siinä hipiä on kovilla kenellä tahansa. Itsellänikin on päälaki, harvenevista hiuksista huolimatta, jatkuvasti arkana. Volkkarilla on sentään kattoluukku, minulla pää umpiluuta...Olemme todella kiitollisia teille, jotka olitte avustamassa auton hankinnassa. Herra auttoi myös: toi meille 3.500 Euron hintaisen auton joka on teknisesti todella hyvässä kunnossa ja lisäksi vielä Marko, jolta auton ostimme, lupasi jatkossakin huoltaa sitä. Olemme iloisia! Kohtuuhintainen, luotettava auto jättää varoja varsinaisee toimintaan, lähetyskäskyn toteuttamiseen!

HUH HELLETTÄ !

Kesä meni menojaan ja palasimme Afrikkaan elokuun viimeisen päivän lennolla. Leena ja Mari lensivät Saksaan ja sieltä matka jatkuu tänne Namibiaan 7. päivä syyskuuta. Kesä on tulossa ja täksi päiväksi luvassa 36 astetta hellettä!

Evankeliointikurssi alkaa 12. päivä. Se on saanut uusia muotoja...niistä myöhemmin.

Riitalla alkoi heti täys rytinä työssä: olemme avaamassa kirkolle pientä myymälää ompelimon yhteyteen ja se työllistää Riittaa ja ompelijoita. Suomessa ollessamme olivat tytöt ahkeroineet, samoin sairaalan työpajalaiset. Myytäviä tuotteita on jo kosolti valmiina. Paljon riipuksia; paperihelmiä ja puuristejä, patalappuja, koreja, laukkuja, toalettipusseja. Kortteja ja maalauksia on tilauksessa. Vaatemallisto valmistuu parin viikon sisällä juuri sairaalan 100-vuotisjuhlien alla. Myymälästä tulee sisätiloihon rakennettu ambo-talo: 2 ruohokattoista majaa ja seinät peitetään puunrungoilla. Koko alue tulee näyttämään oikealta ambo-kylältä! Olemme innoissamme ja uskomme että tämäkin hanke edistää Namibian kirkon työtä. Afrikan Risti kustantaa rakennustyöt ja perusvaraston, kaikki tuotto jää lyhentämättömänä kirkolle.

Näyttäisi että saamme lopultakin hankituksi auton Ambomaan työllemme. Olemme saaneet lahjoituksia ystäviltä ja puuttuvan osuuden otamme Sastamalan talomme myynnistä jääneistä Euroista. Jumala hoiti tämänkin homman mallikkaasti. Kiitos teille Ystävät. Tämä työ on yhteinen savottamme. Rukous ja taloudellinenkin tuki on tullut tarpeeseen! Olemme aikeissa ostaa suomalaisen Markon aikoinaan Suomesta Ambomaalle tuoman entisen Postin Volkkarin, sellasen 9:n hengen pikkubussin, edelleen Postinkeltaisen. Sillä voimme ajeluttaa myös vieraitamme. Auto on teknisesti erinomaisessa kunnossa. Tervetuloa Ambomaalle!

Oma aikani kuluu paljolti suunnitelmien teossa. Liikkumiseni on kovin vaivalloista hermosärkyjen vuoksi. Katsotaan, mitä Herra on tulevaisuudessa kohdalleni varannut.

Kiitos vielä, ystävät, että olette olemassa. Muistetaan että lähetyskäskyn toteuttaminen on meidän kaikkien yhteinen tehtävä. Aina silloin tällöin törmäämme kuppikuntien välisiin erimielisyyksiin. Kyllä mielestämme lähetystyötä tukevia juttuja pitäisi voida toteuttaa yhteiskristillisesti ilman ainaisia oppierimielisyyksiä. Onneksi Suomessa on valtava määrä näin ajattelevia seurakuntia! Kiitämme yhteistyöstä. Taivaskin kiittää!

KIITOS KALEVI,

...kun tuuli käy hänen ylitseen ei häntä enää ole...Sinä Kalevi elät muistoissamme edelleen. Saimme sinulta uutta rohkeutta ja uskoa lähetystehtäväämme. Sinä olit ja olet edelleen siinä mukana ja osa sitä. Sinä johdatit meidät Namibian evankelioimishankkeeseen, jossa itse olit ollut mukana jo vuosia. Herra puhui meille samasta asiasta jo runsas vuosi sitten kunnes sinä ja Leena astuitte kuvaan. Kaikki on nyt teoriassa valmiina; Engelan seurakuntaopisto on valmiina aloittamaan Leenan ja Marin johdolla evankelistakoulutuksen. Olemme hieman hämillämme kun sinä et ole enää neuvonantajanamme. Kiitämme Jumalaa ja kiitämme sinua avusta tähän asti. Sitä, miten jatkamme, emme vielä tiedä. Sen kuitenkin tiedämme että sinä haluat meidän jatkavan. Nyt suremme lähtöäsi mutta samalla iloitsemme siitä että nyt meillä on oma edustaja Taivaassa! Siunaamme muistoasi ja riemuitsemme siitä että nyt saat olla Jumalan ja Jeesuksen seurassa, vaellella Taivaan kirkkaudessa vailla pienintäkään tuskaa ja kipua.

Emme osaa kuin kuvitella sitä onnea joka sinut nyt ympäröi. On hyvä tietää että odottelet meitkin tuleviksi. Tulemme varmasti perässä!

PÖNTTÖ SEKAISIN...

Usein pitkän putken jälkeen on pönttö sekaisin...niin meilläkin nyt Riitan kanssa. Meidän putki alkoi muinoin toukokuunn alussa, kun Maria ja Salom tulivat kanssamme Suomeen. Viime viikon keskiviikkona he palasivat Namibiaan. Kahden kuukauden aikana pidimme heidän kanssaan 27 lähetystilaisuutta ympäri Suomea. Ajokilometrejä tuli tuhansia. Nyt on voimat loppu ja aiomme levätä heinäkuun. Siinä se pönttö selkiää ja pääsemme jatkamaan työtä uusin innoin. Aiemmissa kirjoituksissa kerroinkin jo alkupäivistä aina juhannuksen odotteluun saakka. Juhannuksena olimme Huittisten seurakunnan ja Vampulan kappeliseurakunnan aattoillan juhlassa Saunakosken lavalla. Laulelua, jutustelua Jumalasta ja lähetyksestä, basaaria, arpajaisia buffettia ym. mukavaa. Seurakunnan lähetyssihteerin Sirpa Honkasen kanssa olimme ideoineet illanvieton. Saimme jälleen kokea uskovien yhteyttä ja toivottavasti viestittää sitä paikalla olevillekkin!

Juhannuksen jälkeen Lauttakyläm lähetyspiirin ja Äetsän riparin jälkeen Kuorevedelle ja Jämsään. Reino-pappi Tikkinen, vanha kaverini jo muinaisilta ajoilta oli kanssamme samoin kuin Eve Virtanen ja Vainion Mari. Saimme osallistua myös SWASIFEST:iin, nuorten musiikkifestareille, missä myös Maria ja Salom esiintyivät. Jämsän seudulla tehdään todella hyvää tavoittavaa nuorisotyötä! Jumalan Sana ja iloinen musiikki osataan yhdistää nuoriin uppoavalla tavalla. Swasifestin jälkeen tulikin jo aika kipata Maria ja Salom kentälle ja he lensivät omin nokkineen takaisin Namibiaan.

Meidän matkamme jatkui. Ajelimme Lohjalle Leena ja Kalevi Lehtisen luo suunnittelemaan tulevaa Namibian evankeliointihanketta, jonka ajankohta siirrettiin syyskuulle. Tuolloin Namibiaan lähtee myös teologimme Mari Mutanen. Hän osallistuu evankeliointikurssin opetukseen ja jää sen jälkeen Namibiaan muutamaksi kuukaudeksi aloittelemaan kanssamme puskalähetystä ja avustamaan ompelimon yhteyteen avattavan myymälän järjestelyissä. Myymälä tulee tukemaan kirkon toimintaa Afrikan Ristin avustuksella.

Saimme olla mukana myös Sauvossa Ellin päivän seuroissa. Ystävämme Elli Nurmi on jo 25 vuoden ajan järjestänyt Ellin päivän seurat lähetystyön hyväksi. Hän pyysi meitä mukaan ja kolehtituotto lahjoitettiin Namibian evankelioimishankkeeseen. Leena Ja Kalevikin olivat mukana.

Evankeliointihanke ja puskalähetys yhdistettynä silmätarkastuksiin puskaklinikoilla on uusi haasteemme. Ongelmana on se ettei Okumonalla ole autoa Ambomaalla. Mikäli joku haluaa osallistua kulkupelin hankintaan, se on mahdollista tilaamalla esim Africa-Basaarin tuotteita. Soittakaa Riitalle, 050 3364557 niin kuulette mitä on tarjolla!

Lähetysmatkat jatkuvat elokuulla. Silloin palaamme Ylistenrantaan, missä on lähetysväen virike- ja virkistysviikonloppu. Kuun lopulla, 25.-27. päivinä olemme kierroksella Pekka Simojoen kanssa "Auta Namibiaa näkemään"-konsertti- ja lähetyspäiväteemoilla Salossa, Paimiossa ja Laitilassa. Konserttien tuotolla tuetaan Afrikan Ristin työtä.

Onandjokwen sairaalan silmäklinikan hanke on siirtymässä sairaalan omistukseen. 3-vuotinen projekti on toteutettu, silmälasihiojat saaneet koulutuksen ja nyt on aika siirtyä itse hieman syrjempään...teen itseäni tarpeettomaksi. Olen sitoutunut jatkokoulutukseen ym. tehtäviin kahtena päivänä viikossa. Vaikuttaa sitlä että evankeliointihankkeen suunnittelu ja toteutus tulisi olemaan tulevaisuuden tehtäväni Namibiassa. Se lieneekin ainoa tehtävä jonka pystyn terveydentilastani johtuen hoitamaan: 2 välilevyä selästä on kaput ja selkäydinkanava kahdesta kohtaa ahtautunut niin pahasti että jalkahermot ovat vaurioituneet ja siitä aiheutuvat hermosäryt pitävät ukon nöyränä. Näin minulle on käynyt ja hyvä niin. Nyt tiedän taas saaneeni uuden tehtävän. Jatkan edelleen Afrikan Ristin vapaaehtoistyöntekijänä niin kauan kuin Jumala sallii. Rukoilettehan että Hän sallisi kauan! Sydämemme on Namibiassa. Namibian uskovilla on varmasti meille suomalaisille paljon annettavaa. Haluamme toimin siinäkin Jumalan kuriireina.

LÄHETYSVOLKKARI

Meillä on Lähetys-Volkkari. Vuosimallia 1998. Tumman sinivioletti. Todellinen Lähetyspeli! Palasimme taas tänään lähetysmatkalta. Tällä kertaa se suuntautui Varkauden, Puumalan, Sulkavan ja Simpeleen kautta Pohjanmaalle, Isoonkyröön, Ylihärmään ja Lapualle. Volkkari ei kommentoinut mitenkään eriskummallista lähetysmatkareittivalintaa vaan siitä huolimatta että katsastusmies antoi toukokuun viimeisenä päivänä mahdollisuuden uuteen alkuun kuukauden kuluttua, se uskollisesti raahasi meidät itärajan kautta länsirajalle. Maria ja Salom pesivät ja kiilloittivat Volkkarin ennen matkalle lähtöä. Nyt se seistä jököttää pihassa yltympäri kuraisena. Lapuan seurakunnan lasten- ja riparileirit olivat ihastuttavissa paikoissa sorateiden varrella ja rapa lensi!
Varkaudessa Raimo Holopainen ja vaimonsa Helka pitivät meitä taas kuin kukkia kämmenellä. Lähetysväkeäkin oli kokoontunut sankoin joukoin ja saimme iloita yhteisestä tehtävästämme.
Puumalassa saimme tavata jälleen lähetysväkeä ja vierailla riparilla. Hanne Keijonen hoitaa talenttiaan lähetyssihteerinä uskollisesti ja Puumalaan on aina mukava mennä. Sulkavalla Taru ja Aila ottivat meidät vastaan riparille ja saimme viettää illan Sulkavan lähetysväen kanssa grillaillen. Simpeleellä Merja Kaljunen oli järjestänyt riparivierailun lisäksi lähetysillan, jossa Puumalan tavoin ohjelmassa oli myös muotinäytös. Kiitos teille ystävät, olette meille tärkeitä!
Pikainen käynti kotona Sastamalassa ja sitten Volkkarin nokka kohti Pohjanmaata. Ensin oli vuorossa Isokyrö. Siellä jo lapsuudessani tutuksi tullut Raili Koponen oli kutsunut kokoon lähetysväkeä ja saimme iloita yhteisen tehtävämme toteuttamisesta. Sitten oli vuorossa Ylihärmä, jossa Pentti Partanen esitti Paavon monologin, Paavo Ruotsalaisen elämästä kertovan tarinan Kankaa kylän kotiseututalo Keskikankaan pihapiirissä. Sitten oli vuorossa Lapua. Oli ilo nähdä ja kokea lasten telttaleirin innostunut ilmapiiri. Saimme kertoa Jeesuksesta ja Afrikasta, Maria ja Salom lauloivat. Sitten oli vuorossa riparivierailu. Sielläkin fiksuja nuoria. Kiitos Pohjanmaa! Ensivisiittemme jätti lämpimät muistot. Erityiskiitos Anna-Maijalle, Pertille ja Mirjalle matkalaisten huikeasta huolehtimisesta!
Seuraava keikka onkin juhannuksena. Tanssilavalle Vampulaan...Huittisten seurakunnan ja Vampulan kappeliseurakunnan juhannusjuhlaan. Siellä tapahtunee yhtä ja toista. Niistä kertoilen sitten juhannuksen jälkeen.